Ruotsinkielisten perustamat organisaatiot Suomessa

Svenska litteratursällskapet i Finland R. F on tieteellinen yhdistys, joka taltioi, kehittää ja ylläpitää Suomen ruotsinkielistä kulttuuriperintöä. SLS tukee mm. suomenruotsalaista kirjallisuutta, kulttuuria ja tutkimusta. Yhdistys on avoin kaikille sen toiminnasta kiinnostuneille ja sen toiminnan mahdollistaa yksityishenkilöiden lahjoitukset.

SLS perustettiin jo vuonna 1885 Johan Ludwig Runebergin muistoksi ehkäisemään ruotsinkielisen kulttuuriperinnön häviämistä. Silloin oli vallalla voimakas suomenmielinen aate ja ruotsinkielisen historian pelättiin häviävän. Arkisto, tutkimus, kustannustoiminta ja varallisuudenhoito muodostavat sen toiminnan eri osa-alueet. Lisäksi SLS myöntää apurahoja tutkimukseen ja jakaa vuosittain kirjallisuuspalkintoja. Merkittävin niistä on Tollanderin palkinto, joka myönnetään 5. helmikuuta, Runebergin päivänä. Seura työllistää noin 100 työntekijää Helsingissä ja Vaasassa.

Arvokkaita etuja kunnille

Sydkunstenlandskapsförbund R. F on Etelä-Suomen ruotsinkielisten kuntien etujärjestö. Ruotsinkielinen koulu-, päivähoito, iltapäivä- ja vapaa-ajantoiminta on keskeinen osa Sydkustenin toimintaa. Sen tehtävänä on taata samanveroiset mahdollisuudet koulutukseen ja kulttuuriin riippumatta asuinpaikasta.

SKV, eli Svenska Folkskolans Vänner SFV perustettiin vuonna 1882. Sen tarkoitus oli silloin tukea kansakoulujen ja kirjastojen rakentamista Suomen ruotsinkieliselle väestölle, mutta nykyään se toimii erilaisissa opetusyksiköissä, omistaa kustantamoja, julkaisee kulttuurilehtiä ja kirjoja, sekä innostaa yksityishenkilöitä palkinnoilla ja stipendeillä.

Folkhälsan toimii sosiaali- ja terveydenhoidon alalla. Se perustettiin jo vuonna 1921 ja nykyään päivähoito, iltapäivähoito, uimakoulut ja leirikoulutoiminta sekä tuki perheille ovat keskeisessä osassa Folkhälsanin toimintaa. Hoito- ja kuntoutuspalvelut, terveyden- ja sairaanhoito sekä palvelut vanhuksille ja vammaisille ovat edustettuina Suomen ruotsinkielisillä alueilla. Merkittävää ennaltaehkäisevää toimintaa on järjestetty mm. koulukiusaamiseen liittyen. Nuorison pahoinvointia pyritään helpottamaan esimerkiksi tyttö- ja poikaryhmillä, nuorisopuhelimella ja nuorisokahviloilla.

Folkhälsanin tutkimuskeskus tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta kolmessa ohjelmassa:

• perinnöllisyystieteessä,

• ennaltaehkäisevässä lääketieteessä ja

• kansanterveydessä.

Folkhälsanin palveluksessa on noin 1500 henkilöä ja sen lisäksi järjestöllä on lukuisia vapaaehtoistyöntekijöitä, kuten varamummoja ja varavaareja sekä ohjaajia erilaisissa ryhmissä.

Suomenruotsalaisilla on myös oma Martta-järjestönsä, Finlands Svenska Marthaförbund R.F. Se on Suomen suurin naisjärjestö ja sillä on yli 10 000 jäsentä. Järjestö on toiminut vuodesta 1924 ja sen toiminnan päälähtökohtia ovat naisten osaaminen, vapaus ja verkostoituminen. Ennen vuotta 1924 suomenruotsalaiset Martat toimivat yhdessä suomalaisten Marttojen kanssa.

Marttaliitto on kehittynyt vuosien varrella tukemaan eri asioita naisten elämässä, kuitenkin aina pitäen kiintopisteen naisessa ja perheessä. Marttaliiton historiaan on kuulunut mm. lukemaan ja kirjoittamaan opettamista, kotitöiden ja lasten hoitamisen ja kasvattamisen parantamista, naisten äänioikeuden ja tasa-arvoisuuden puolustamista, kriisiapua sodan aikana sekä naisten eläke-etujen parantamista.