Suomenruotsalainen elämänmeno
Monilla suomenkielisillä on sellainen kuva suomenruotsalaisista, että heillä menee aina keskivertoa paremmin: kuva Hannu Hanhesta istuu tiukassa ja siinä on osittain totuuden palastakin.
Suomenruotsalaiset eivät elä niinkään tietoisesti erilaista elämää verrattuna suomenkielisiin, vaan kyse on ennemminkin pakon sanelemasta tilanteesta: vähemmistön tulee vetää yhtä köyttä monissa asioissa, jotta oma kädenjälki näkyy. Tämä yhdessä tekeminen vaikuttaa todistettavasti myös ihmisten mielenterveyteen, joka puolestaan näkyy vähäisempänä stressinä ja terveempänä vanhuutena ruotsinkielisten keskuudessa. Myös erilaiset turvaverkot ovat tiiviimmät.
Pienet, mutta tiiviit piirit
Suomenruotsalaiset muodostavat hieman yli 5 % koko maan väestöstä eli ovat selkeä vähemmistö verrattuna suomenkielisiin. Tämä johtaa siihen, että suomenruotsalaiset tuntevat toisiaan paremmin ja aina löytyy joku, joka tuntee etsimäsi tyypin. Kun suomenruotsalaiset siis päättävät kollektiivisesti tehdä asian jollain tietyllä tavalla, nämä hyvät käytännöt leviävät nopeasti verkoston kautta.
Pieni piiri on myös hitsautunut tiiviiksi. Monilla paikkakunnilla, joissa on vain yksi ruotsinkielinen koulu, samat oppilaat pyörivät toistensa kanssa tunnilla, koulun naamiaisissa ja urheilutapahtumissa vähintään yhdeksän vuotta. Ruotsinkielisissä kouluissa kiusaaminen ei vaikuta oppilaiden tuloksiin, sillä porukka tulee sen verran hyvin toimeen keskenään.
Vähemmistön omat juhlat
Rapujuhlat ovat värikäs tapahtuma, jolla juhlitaan kesän päättymistä. Ideana on ottaa viimeiset ilot irti ennen kuin harmaa syksy iskee. Toinen vastaava juhla on venetsialaiset, joka on viime vuosina levinnyt myös suomenkielisten joukkoon. Molempiin juhliin saa paljon väriä hankkimalla vaikkapa naamiais asun, jolla säväyttää kanssajuhlijoita ja sitä kautta nostattaa tunnelmaa.
Juhlien ympäristö on myös yleensä miellyttävä. Moni ruotsinkielinen kunta sijaitsee rannikolla, ja on kooltaan pieni tai keskisuuri. Omalla pihalla on siis reilusti tilaa ja maisemat ovat luonnonkauniita kuin suoraan hotellien mainoksista. Ahvenanmaa onkin sitten luku erikseen.
Vaikka väkeä on vähän, saavat suomenruotsalaiset kuitenkin isoja asioita aikaan, kun niitä tehdään yhdessä. yksi hyvä esimerkki tästä on Stafettkarnevalen, joka on vuosittain järjestettävä yleisurheilutapahtuma. Kyseessä on Euroopan suurin koulu-urheilutapahtuma. Kisat ovat ennen kaikkea hyväntuuliset ja jokaisella ruotsinkielisen koulun kasvatilla on siitä takuulla jokin muisto.
Oli kyseessä sitten millaiset juhlat tahansa, suomenruotsalaisissa piireissä ne ovat hyvin tiiviit, niin kuin muutkin piirit. Juhlissa näkee harvoin uusia kasvoja ellei jollakulla ole sitten uutta puolisoa tai lapsia. Pintapuolisesti ei siis tarvitse tutustua kehenkään ja sen jälkeen yrittää ylläpitää keskustelua jostain joutavanpäiväisestä.