Ruotsin kielen asema Suomessa
Ruotsin kielellä on pitkään ollut vakaa asema Suomessa
Suomi on kaksikielinen maa, ja se myös näkyy monessa asiassa. Pääkielen suomen ja vähemmistökielen ruotsin rinnalle on 2000-luvulla tullut monia muita kieliä, esimerkiksi maahanmuuton seurauksena. Englantia on Suomessa puhuttu paljon jo 1980-luvulta alkaen, jolloin englannin kielen asema Suomessa lisääntyi entisestään.
Saattaa tuntua, että ruotsin kieli on ikään kuin jäänyt muiden Suomessa puhuttavien kielten jalkoihin, kun venäjä, saksa, englanti ja nykyään erityisesti kiina ovat syrjäyttäneet esimerkiksi ruotsin kielen kansainvälisen kaupankäynnin vuoksi.
Valtaosa syntyperäisistä suomalaisista pitää ruotsin kielen opetusta Suomen kouluissa edelleen tärkeänä. Työelämässä pärjää suomen ja englannin kielellä, mutta ammatista ja alasta riippuen myös ruotsin kieltä tarvitaan. Pohjanmaalla ja joissakin päin Länsi-Suomea – kuten esimerkiksi Vaasan seudulla – ruotsin kielen merkitys käyttökielenä korostuu entisestään. Käytännön tasolla on erittäin tärkeää, että jokainen saa palvelua omalla äidinkielellään. Kaupassa, virastoissa ja esimerkiksi terveysasemilla on käytännöllistä asioida ruotsiksi, jos ruotsi on se oma äidinkieli.
Nykyään on myös keskusteltu siitä, että suomen kielen asema Suomen ruotsinkielisillä alueilla on heikko. Toisaalta ruotsinkielinen väestö on aina ollut Suomessa vähemmistönä, joten jotkut ihmiset ovat verranneet Suomen ruotsinkielisiä vähemmistöä saamenkieliseen vähemmistöön.
Suomen valtio toimii aivan kuten muutkin valtiot, eli se tukee budjetissaan rahallisesti sekä myöskin muilla toimillaan vahvemman kielen ja kulttuurin asemaa. Vahvin kieli on suomi, joten sen asemaa tuetaan. Ruotsinkieliset suomalaiset ovat aina kuitenkin halunneet tasa-arvon toteutuvan esimerkiksi opiskelussa, työelämässä ja erilaisia palveluja hankkiessaan.
Suomenruotsalaiset ja Suomen lainsäädäntö
Suomenruotsalaiset ovat Suomessa vähemmistö, mutta heillä on suomalaisten tapaan vahva asema Suomessa. Suomen perustuslaki takaa suomenruotsalaisille, että heidän yhteiskunnallisista ja sivistyksellisistä tarpeistaan huolehditaan suomen kieltä puhuvien suomalaisten kanssa tasa-arvoisesti.
Suomi on maailmalla tuttu juuri tasa-arvostaan, huolimatta siitä onko henkilö mies tai nainen, tai mitä kieltä hän puhuu. Suomenruotsalaiset ovat aina olleet erittäin toimelias ja hyvin pärjäävä väestönosa Suomessa. Julkiset palvelut siis taataan omalla äidinkielellä aivan kuten suomen kieltä puhuville, mutta silti monessa paikassa tulee pärjätä pelkällä suomen kielellä.
Suomi on maailmalla kuulu osaamisestaan ja erinomaisesta koululaitoksestaan, mutta monilta
suomalaisilta löytyy silti puutteita kielitaidon osalta. Puhutaan pakkoruotsista, mutta esimerkiksi vanhempi sukupolvi Suomessa ei aina ole edes opiskellut Ruotsia. Suomi tunnetaan maailmalla niin ikään menestyvänä sivistysvaltiona. Olisikin ehkä erittäin hienoa, jos valtaosa suomalaisista puhuisi Suomen molempia kotikieliä, suomea ja ruotsia.
Nykyiseen, tehokkaaseen koulujärjestelmään kuuluu ruotsin kielen opetus niin peruskoulussa, kuin lukiossa sekä ammattiin valmistavissa oppilaitoksissakin. Ruotsin kieltä oppii mukavasti paneutumalla kielioppiin ja
opettamalla ensin muutamia arkisia sanoja. Kielten opettelu käy joutuisasti vaikka kesällä riippumatossa lepäämällä katsellen kaunista luontoa, jossa elämistä helpottavat laitteet, kuten tehokas piennarmurskain on tehnyt
siistiä jälkeä.
Ruotsinkieliset Suomessa
Minne ruotsia puhuva väestö sitten on Suomessa sijoittunut? Merkittävä osa ruotsia kotikielenään puhuvista henkilöistä asuu Turun, Uudenmaan ja Pohjanmaan tunnetuilla rannikkoseuduilla, johon ruotsia puhuva väestö on tyypillisesti sijoittunut.
Suomessa on kaikkiaan yli 291 000 suomenruotsalaista ja Ahvenanmaa on kokonaan ruotsia puhuvien henkilöiden itsehallintoalue, jossa asuu yhteensä lähes 30 000 asukasta. Maarianhamina on Ahvenanmaan pääkaupunki, ja osa suomenruotsalaisista puhuu myös suomen kieltä.
- Uudenmaan prikaati antaa Suomessa sotilaskoulutusta ruotsin kielellä
- Ahvenanmaalla ei ole sotavoimia, sillä Ahvenanmaan maakunta on demilitarisoitu, ja ahvenanmaalaisilla on vapautus asevelvollisuudesta.
- Suomessa ilmestyy tällä hetkellä 10 ruotsinkielistä sanomalehteä.
- Useamman suomea puhuvan suomalaisen mielestä ruotsin kielen opetusta pitää kouluissa jatkaa.