Ruotsinkielisyys suomalaisessa arjessa

Suomi on kaksikielinen maa, jossa valtaosa kansalaisista puhuu äidinkielenään Suomea, ruotsin kieli on äidinkieli noin 5 % väestöstä. Virastoissa ja elinkeinotoimistoissa voi asioida molemmilla kielillä. Ruotsia puhutaan eniten länsi- ja etelärannikolla ja muutamissa kunnissa ruotsi on suomea yleisempi kieli. Kunnat voivatkin olla yksi- tai kaksikielisiä ja kaksikielisissä kunnissa asiointi kummalla tahansa kielellä on mahdollista vaikkapa terveyskeskuksessa.

Ruotsi kuuluu indoeurooppalaisiin kieliin ja sen sukulaiskieliä ovat tanska, norja ja saksa. Ruotsissa on myös paljon lainasanoja ranskasta. Suomessa puhuttavaa ruotsia kutsutaan yleensä suomenruotsiksi ja se eroaa Ruotsissa puhutusta ruotsista ääntämisen suhteen. Suomen lisäksi myös ruotsin kieli on kouluissa paikollinen oppiaine, suomea äidinkielenä puhuvat opiskelevat kouluissa ruotsia ja ruotsia äidinkielenään puhuvat taas suomea. Ruotsin kielen virallisesta asemasta on säädetty kielilaissa. Koulussa ruotsin kieli tulee tutuksi kaikille suomalaisille.

Vapaaehtoisesti vai pakolla?

Ruotsin kielen opiskelusta on kiistelty eri instansseissa pitkään. Tietyissä piireissä ruotsin kielen opiskelu koetaan pakoksi ja sen opiskelusta haluttaisiin vapautua. Mahdollinen ruotsin kielen opiskelusta luopuminen asettaa kuitenkin opetussuunnitelman uuteen valoon – mitä sen tilalle? Ruotsin kielen puolestapuhujat taas kokevat kielen osaamisesta olevan paljon hyötyä kuten:

• Ruotsin kieli on silta suomenruotsalaiseen väestöön ja länsinaapuriin.

• Ruotsin kieli mahdollistaa työmahdollisuudet myös laitoksiin, joissa vaaditaan ruotsin osaamista.

• Suomi kuuluu Pohjolaan ja ruotsin kielen avulla pärjää kaikissa muissa Pohjoismaissa.

• Ruotsin avulla voi hakea töitä myös muista Pohjoismaista.

• Ruotsin kieli mahdollistaa opiskelun maan yliopistoissa.

Olemme kulttuurisesti samassa piirissä ruotsalaisten kanssa. Suomalaiset ovatkin innokkaita Tukholman matkailijoita ja kaupungin ilmapiiri ja tarjonta koetaan usein kansainvälisemmäksi verrattuna Suomeen. Matkalle Tukholmaan pukeudutaan tyylikkäästi ja kenkiä netistä voi tilata helposti ennen Ruotsin matkaa. Tukholman reissulla ei kannata pelätä ruotsin kielen puhumista vaan avata reippaasti suunsa ja yrittää pitää kielitaitoa yllä.

Pääkaupunkiseudulla, mahdollisten työtehtävien kautta ja rannikkoseudulla ruotsi on läsnä monen suomalaisen arjessa, ilman ruotsin kielen vaikutusta arjessa se saattaa kuitenkin unohtua koulun jälkeen. Ellei kieltä tule käytettyä eikä sitä kuule, unohtuu opittu sanavarasto ja rima käyttää ruotsin kieltä nousee.

Suomalaiset ovat kuitenkin ruotsin kielen vaikutuksen piirissä ja sanat tunkeutuvat alitajuntaamme lehdissä, televisiossa ja asioidessa virastoissa. Kielen ylläpitäminen olisi helpompaa kuin monen muun opitun vieraan kielen. Kouluaikana harva tietää tulevaisuuden jatko-opiskeluista tai työtehtävistä, mahdollinen sujuva ruotsin kieli saattaa nousta tärkeäksi valttikortiksi tulevaisuudessa vaikka se ei ehkä silloin siltä tuntuisikaan.