Menu

Ovatko ruotsinkieliset onnellisempia kuin suomenkieliset?

Kun matkustaa Pohjanmaan ruotsinkielisille paikkakunnille, silmien eteen avautuvat kauniit, hoidetut, pienet ja pittoreskit pihapiirit. Tällainen pihapiiri on yleensä aidattu matalalla maalatulla aidalla, ja sen sisään kuljetaan pienestä koristeellisesta portista, josta näkyy peppipitkätossu-tyylinen asuintalo. Värikkäät kukat kukkivat pihalla, pyöreät pensaat ovat muotoonsa leikattuja ja talon viiri liehuu lipputangossa kevyen tuulenvireen saattelemana. Ja aurinko paistaa. Pihassa komeilee palju tai suihkulähde, ja autotallin edessä on kaksi autoa. Ruoho on lyhyeksi leikattu, luonnollisesti. Kaikesta näkee, että täällä asuu onnellista ja varakasta porukkaa. Jostain kuuluu iloista kuorolaulua, onko kunnantalolla menossa kyläyhdistyksen kesäjuhlat ja myyjäiset? Kyllä vain, kunnantalon edessä on liuta autoja, iloisia ihmisiä ja myyntikojuja. Kyllä, täällä asuu onnellisia ihmisiä, ruotsia puhuvia suomalaisia.

Ruotsinkieliset suomalaiset vähemmistönä rikostilastoissa

Suomessa asuu äidinkielenään ruotsia puhuvia alle 300000 asukasta. Se on vähän verrattuna koko Suomen väkilukuun, joka on vajaa 5.5 miljoonaa asukasta. Rikostilastot kertovat, että suomenkieliset tekevät enemmän rikoksia kuin ruotsinkieliset. Mistä tämä johtuu? Johtuuko se tuosta ruotsia puhuvien yhteisöllisyydestä? Kuorolaulusta, naapurien auttamisesta, yhdistystoiminnasta vai johtuuko tämä piirre kenties geeneistä? Joissakin tutkimuksissa on myös huomioitu, että kaksikielisyys aiheuttaa joustavuutta kognitiivisissa eli älyllisissä toiminnoissa. Pärjäävätkö ruotsinkieliset sen vuoksi kaksikielisinä paremmin yhteiskunnassa kuin suomenkieliset sortumatta rikoksen tielle? Mutta entäpä sitten Ahvenanmaalla asuvat täysin ruotsinkieliset ihmiset, päteekö tämä edellinen myös heihin? Taatusti ruotsinkielisen kulttuurin vahva yhteisöllisyys on ainakin yhtenä tekijänä selittämässä positiivisen osallistumisen kertymistä, jos halutaan käyttää sosiologista termiä osoittamaan tietynlaista yhteiskunnallista menestymistä, jota heillä selvästi on. Eli ruotsinkieliset pärjäävät suomenkielisiä paremmin elämässään.

Varakkuus aiheuttaa onnellisuutta ruotsinkielisissä

Ahvenanmaalla asuvien ruotsinkielisten maarianhaminalaisten bruttokansantuote on ollut vuonna 2010 yli 65000 euroa henkeä kohti. Tämä on melkein puolet enemmän kuin Helsingin seutukunnassa asuvalla. Lisäksi ahvenanmaalaisilla on paljon suurempi työllisyysaste, vaikkakin siellä on enemmän vain peruskoulun suorittaneita kuin koko maassa. Mutta ruotsinkieliset harjoittavat yrittämistä, erityisesti merenkulkua, ja joka kymmenes saakin tulonsa tästä. Veroprosentti on matala niin kunnallisveroissa kuin muissakin kerättävissä veroissa, lisäksi tämä verokertymä jää Ahvenanmaalle omaan käyttöön. Voidaan sanoa, että ruotsinkieliset ahvenanmaalaiset ovat vaurasta ja onnellista porukkaa. Ja heidän yhteisöllisyytensä on vähintään samalla tasolla kuin Pohjanmaan ruotsinkielisillä. Talot ja pihat ovat hoidettuja ja laitettuja, eikä alkoholia nautita kuin kohtuullisesti. Yhdistystoiminta kukoistaa ja naapureiden asiat tiedetään. Kaikista pidetään hyvää huolta. Eikä ruotsinkielisiä voi edes kadehtia, kun he ovat niin mukavaa porukkaa!

 

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *