Vuonna 2004 Suomessa astui voimaan Paavo Lipposen toisen hallituksen asettama uusi kielilaki. Sen mukaan viranomaisten tulee oma-aloitteisesti järjestää kansalaisille suunnatut palvelunsa sekä suomeksi että ruotsiksi. Lain toteutumisen seuraamista varten perustettiin erillinen kieliasiain neuvottelukunta. Laki koskee koosta riippumatta kaikkia valtion ja kunnan liikelaitoksia sekä yrityksiä, jotka hoitavat valtion tai kuntien toimesta julkisia palveluita. Kaksikielisyysvaatimus on tuonut runsaasti lisätyötä kaksikielisille kunnille. Esimerkiksi kaikki lomakkeet ja esitteet on käännettävä kahdelle kielelle ja erilaiset julkiset opasteet ja kilvet tulee laittaa näkyvästi esille molemmilla virallisilla kielillä. Kaksikielisyysvaatimukset kohtelevat tasapuolisesti kaikkia Suomen kuntia huomioimatta esimerkiksi pienten kuntien pienempiä resursseja tuottaa palveluita kahdella kielellä. Sen vuoksi velvoitteet tuntuvat monelle pienelle ruotsinkieliselle kunnalle ylivoimaisilta.

Ruotsinkieliset kunnat ovat hävinneet Suomesta

Suomen kielilaki määrittää kunnan kaksikieliseksi silloin, kun kunnassa asuu kielivähemmistään kuuluvia vähintään 3000 henkeä tai kahdeksan prosenttia kunnan kokonaisväkiluvusta. Kaksikielisissä kunnissa kunnan enemmistön kieli on Suomessa joko suomi tai ruotsi. Ahvenanmaan kaikki kunnat ovat kuitenkin poikkeuksellisesti yksikielisiä, eli niiden ei tarvitse tuottaa palveluitaan ja opasteitaan suomeksi. Poikkeuksen tekevät Suomessa myös saamenkieliset kunnat, jotka voivat olla kaksi- tai monikielisiä saamen kielen vuoksi. Entiset ruotsinkieliset kunnat muuttuvat kaksikielisiksi. Muutoksen syynä on kielilain lisäksi pari vuotta sitten voimaan tullut peruspalveluja koskeva valtionosuusuudistus, joka on rokottanut niitä taloudellisesti. Tällaisia pieniä kuntia ovat olleet rannikon ruotsinkieliset kunnat, kuten Närpiö, Luoto ja Korsnäs. Valtonosuusjärjestelmän uudistuksen myötä nämä kunnat eivät enää olisi saaneet kielilisää, jos ne olisivat pysyneet yksikielisinä.

Närpiö muuttui kaksikieliseksi vuoden 2016 alussa

Närpiö oli pienistä ruotsinkielisistä kunnista viimeinen, joka muuttui kaksikieliseksi vuoden 2016 alussa. Muutoksen tärkeimpänä motiivina oli raha, sillä kaksikielisenä Närpiö varmistaa saavansa valtionosuudet peruspalveluidensa tuottamiseen jatkossakin. Vaikka kaksikielisyys tuo pienille kunnille lisää paineita tuottaa palvelunsa kahdella kielellä, muutoksesta on katsottu koituvan myös monia etuja. Kaksikielisyydestä katsotaan olevan hyötyä esimerkiksi rekrytoidessa uusia työntekijöitä alueelle. Myös alueellinen yhtenäisyys ja yhteistyön mahdollisuudet eri kuntien välillä nähdään parantuvan, kun kielimuuri kuntien välillä madaltuu erityisesti Pohjanmaalla. Toisaalta monet ruotsinkielisten kuntien asukkaat ovat pelänneet kaksikielisyysvaatimuksen heikentävän ruotsinkielen asemaa tulevaisuudessa. Närpiön kunnan enemmistökieli on kuitenkin edelleen ruotsi. Närpiön kaksikielistymisen myötä Suomessa ei ole enää yhtään yksikielistä ruotsinkielistä kuntaa. Kaksikielisiä ruotsinkielisiä kuntia Suomessa taas on tällä hetkellä 33, joista ruotsi on enemmistökielenä 11 kunnassa.