Ruotsinkielistä palvelua Suomessa
Jo Suomen perustuslaki määrittelee Suomen kaksikieliseksi maaksi: viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Lisäksi kaksikielisyyttä vahvistaa ja ennen kaikkea tarkentaa Suomen kielilaki: sen mukaan viranomaisasiat on kyettävä hoitamaan sekä suomeksi että ruotsiksi – riippumatta siitä, missä päin Suomea ollaan. Ja koska suomi ja ruotsi ovat Suomen viralliset kielet, kaikki asiakirjat ovat yhtä pitäviä, eikä niistä tarvitse olla virallista käännöstä.
Yhä kasvavampi joukko suomalaisista on päättänyt petrata ruotsin kielen taitojaan ihan jo vaikka omaksi ilokseen, mutta myös elämää helpottaakseen. Suomen- ja ruotsinkieliset eivät enää ole niin sulkeutuneita omiin piireihinsä ja varsinkin parisuhde saattaa vaatia hyvää ruotsin kielen taitoa, jos appivanhemmat eivät satu osaamaan sujuvaa suomea. Joillekin ruotsin kielestä on tullut jopa elämäntapa: nämä suomenkieliset hakeutuvat tietoisesti tilanteisiin, joissa käytetään paljon ruotsin kieltä, kehittääkseen omaa kielitaitoaan. Kaksikieliseksi, tai vähintäänkin yhtä hyväksi, on mahdollista kasvaa myös aikuisiällä. Uuden kielen oppimisella on myös positiivinen vaikutus aivojen ikääntymisen hidastamiseen. Näiden tilanteiden lisäksi henkilö voi pyytää myös viranomaisilta asiointia ruotsiksi: näin ollen esimerkiksi verokortti tulee kotiin ruotsiksi. Varsinkin isoissa kaupungeissa saa myös tavallisesti palvelua auttavalla ruotsin kielellä, kunhan vain itse aloittaa keskustelun ruotsiksi.
Yksi yllättävä etu
Monien mielestä suomenkielisten syyt käyttää ruotsia ovat varsin yksioikoiset: halutaan kehittää omaa kielitaitoaan ja treenata niin sanotusti arjessa. Herää kuitenkin kysymys, että jos ruotsin kieltä on pakko kehittää arjessa, niin miksi ei sitten asioi vain ruotsalaisten firmojen kanssa.
Ja vaikka hakisikin palvelua suomalaiselta yritykseltä, voi sitä saada ruotsiksi. Rahoitusalalla työskentelevät ihmiset osaavat usein melko hyvin ruotsia ja esimerkiksi lainaneuvottelut voi hyvin vetää ruotsiksi, jos vain haluaa. Kun netistä etsii tietoa, voi hakusanan perään lisätä svenska, esimerkiksi ”Hae lainaa svenska”. Tätä kautta hakukone tuo ensimmäisenä eteesi saman firman sivut, mutta vain ruotsiksi. Myös ruotsalaiset rahoitusalan yritykset ovat viimeinkin havahtuneet siihen, että Suomessa on ruotsinkielinen väestö, ja näitä varten on edullisempaa etsiä lainaneuvotteluja tekeviä työntekijöitä suoraan Suomesta, jotka osaavat molempia maan virallisia kieliä ja pystyvät siten hoitamaan tehtäväänsä myös Ruotsissa puhtaasti ruotsalaisten asiakkaiden kanssa.
Suomessa ruotsiksi asioinnilla on kuitenkin yksi merkittävä etu, jota ei valitettavasti nosteta kovin usein esille: lyhyemmät jonot asiakaspalvelussa. Kun olisi tarkoitus ottaa ensimmäisen kerran yhteyttä vaikkapa lainaneuvottelijaan tai asiakaspalvelulle olisi jokin polttava kysymys, joutuu sitä yleensä jonottamaan puhelimessa melkoisen tovin – ja vielä pidempään iltapäivän ruuhka-aikana. Asiakaspalveluihin soittaminen voi olla myös usein maksullista, joten mahdollisimman lyhyellä jonottamisella säästää ajan lisäksi myös rahaa.
Ne asiakaspalvelijat, jotka kykenevät tekemään työtään sekä suomeksi että ruotsiksi, toimivat usein omilla linjoillaan, joihin ohjataan ensisijaisesti ruotsinkieliset asiakkaat. Ja vaikka soittaisikin ruotsinkieliselle linjalle, ei kieltä ole pakko puhua. Joskus voi käydä myös niin, että vastannut työntekijä alkaakin vahingossa puhumaan suomea, ja sitten asia käsitelläänkin suomeksi. Näin voi tehdä myös soittava asiakas ja jälleen asia voidaan hoitaa suomeksi. Ruotsia kannattaa luonnollisesti näissäkin tilanteissa treenata – kummankin osapuolen.
