Menu

Ruotsi on toinen Suomen virallisista kielistä

Suomi on kaksikielinen maa, mikä tarkoittaa sitä, että suomen kielen lisäksi myös ruotsilla on Suomessa virallisen kielen asema. Katukuvassa kaksikielisyys näkyy esimerkiksi siten, että pääkaupunkiseudulla sekä ruotsinkielisten laajalti asuttamalla länsirannikolla kaikki kyltit ja tienviitat ovat sekä suomeksi että ruotsiksi, ja niissä kunnissa, joissa enemmistö väestöstä on ruotsinkielisiä, nimet jopa lukevat kylteissä ensin ruotsiksi ja sitten vasta suomeksi. Suomalaiset koululaiset ja korkeakouluopiskelijat opiskelevat ruotsin kieltä osana virallista opetussuunnitelmaa, ja ruotsinkielisillä on lain turvaama oikeus halutessaan asioida julkisissa virastoissa omalla äidinkielellään. Tämä onkin heille erittäin tärkeää, sillä moni julkisiin palveluihin liittyvä asiakastyytyväisyyskysely on paljastanut asialla olevan suurta merkitystä asiakastyytyväisyyteen.

Syy kaksikielisyyteen löytyy historiasta

Pakolliset ruotsin opinnot saivat alkusysäyksensä vuonna 1968 toteutetun peruskoulu-uudistuksen myötä, jolloin tehtiin länsimaiden mittakaavassa varsin poikkeuksellinen päätös laittaa kaikki enemmistön kieltä äidinkielenään puhuvat lapset opiskelemaan vähemmistön kieltä. Päätöksen taustalta sanotaan löytyvän lopulta suhteellisen heppoisia syitä, ja jälkien johtavan politiikan maailmaan ja hallitusneuvotteluja todistaneiden kabinettien seinien sisään. Niin tai näin, kukaan ei kuitenkaan voi kiistää ruotsin kielen historiallista ja kulttuurista merkitystä Suomen valtiolle ja suomalaisille ihmisille, ja sitä kautta sen opiskelun yleissivistäviä ja oman menneisyytemme ymmärrystä merkittävästi lisääviä vaikutuksia.

Suomi on aikoinaan ollut osa Ruotsin kuningaskuntaa useammissa eri jaksoissa. Viimeisin ajanjakso tuli päätökseensä syyskuussa vuonna 1809. Ruotsin valta-aikoina ruotsinkielestä tuli sivistyneistön ja korkeampien yhteiskuntaluokkien kieli, mikä saattoi suomen kielen aseman jopa pysyvästi uhatuksi. Suomen kielen käyttöä rajoitettiin, eikä esimerkiksi kirjallisuutta tai muuta painettua tekstiä ollut saatavilla juuri lainkaan.

Kaksikielisyys herättää säännöllisin väliajoin keskustelua

Aika ajoin Suomen kaksikielisyys nousee puheenaiheeksi julkiseen keskusteluun. Kriittiset kannanotot koskevat useimmiten ”pakkoruotsia”, eli suomenkielisten koululaisten ja opiskelijoiden pakollisia ruotsin kielen oppimääriä. Moni on kokenut opiskelun olevan turhaa, ja vievän tilaa muiden, hyödyllisemmiksi koettujen vieraiden kielten opiskelulta. Suomessa opiskeltava suomenruotsi on joka tapauksessa hyvin erilaista kuin itse Ruotsissa puhuttava riikinruotsi, joten kaikki eivät löydä opiskelumotivaatiota edes säännöllisestikään toteutuvista matkoista rakkaaseen länsinaapuriimme.

Pohtia toki sopiikin, kuinka mielekästä huonosti motivoituneiden opiskelijoiden pakollinen ruotsin opiskelu on, kun taidot usein jäävät joka tapauksessa heikoiksi, ja kurssit suoritetaan epämukavasti juuri ja juuri rimaa hipoen. Moni asiaa vastustava pohtii, eikö olisi järkevämpää panostaa nuoresta asti maailmankieli englantiin, tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi laajalti Euroopassa puhuttaviin ranskaan tai saksaan. Kaikki kielten opiskelu on kuitenkin joka tapauksessa aina hyödyllistä, ja usein lapset ja nuoret oppivat englantia muutenkin helpommin esimerkiksi elokuvien, tv-ohjelmien ja videopelien ansiosta. Ruotsin kielellä pärjää Ruotsin lisäksi jossain määrin myös Norjassa ja Tanskassa, joten auttavakin ruotsin kielen taito avartaa koko Pohjoismaat tutummiksi, ja helpottaa matkailua merkittävästi.

Selvää on, että ruotsin kielen osaaminen lisää oman kotimaan historian ymmärrystä, ja auttaa hahmottamaan paremmin koko Suomen lähimenneisyyttä. Ruotsin kielen hallitsemisen voidaan myös katsoa kuuluvan yleissivistykseen, sillä Suomen ruotsinkielinen kulttuurikenttä on vahva ja eläväinen, ja tarjolla on runsaasti laadukasta ja nautinnollista taidetta eri muodoissaan. Ruotsin kielellä ja suomenruotsalaisella kulttuurilla on ollut runsaasti vaikutusta siihen, minkälainen maa Suomi tänä päivänä on, joten kun suomalainen ymmärtää ruotsin kieltä ja ruotsalaisuutta, ymmärtää hän silloin paremmin myös osaa itsessään.

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *